Sinustako sijaisperhe?
Hei, ja mahtavaa, että olet täällä! Tässä osiossa voit omassa rauhassa lukea, voisiko perheenne sopia sijaisperheeksi. Sijaisperheeksi voi ryhtyä aivan tavallinen perhe ja toivomme, että sinäkin harkitsisit sitä, koska se voi sekä rikastuttaa elämääsi että tuoda siihen merkityksellisyyttä. Tarve hyvistä sijaisperheistä on jatkuva. Haluamme auttaa sinua matkallasi sijaisperheeksi ja sitä kautta auttaa myös kotia ja huolenpitoa tarvitsevia lapsia. Tapamme toimia on inhimillinen ja henkilökohtainen - tehtävään tarvittavan valmennuksen saatte meiltä perhekohtaisesti, jolloin opimme tuntemaan toisemme hyvin ja kykenemme sijoittamaan perheeseenne juuri teille sopivan lapsen. Ota siis itsellesi ison kupin teetä tai kahvia ja jatka lukemista.
Lyhyesti sijaisperheistä
Sijaisperheen/sijaisvanhemman virallinen termi on perhehoitaja(t), mutta yleisesti puhutaan siis sijaisperheistä. Sijaisperhe ottaa yhden tai useamman lapsen asumaan omaan kotiinsa. Sijaisperheen pitää sitoutua tehtävään pitkäjänteisesti, sillä on mahdollista ja usein myös todennäköistä, että lapsi asuu perheessä siihen asti, kunnes aikuistuu – ihan samalla tavalla kuin omatkin lapset. Lapsen kannalta on aina ikävää, jos sijoitus perheen takia keskeytyy. Lue Lapsen tiestä sijaisperheeseen, jonka jälkeen tiedät, miten lastensuojelu Suomessa toimii.
Sijaisperheen keskeisiä ja tärkeitä tehtäviä on varmistaa lapselle turvallinen kasvuympäristö ja huolehtia hänen kasvatuksestaan. Näitä tehtäviä maustetaan sitten suurella määrällä rakkautta, hyvillä vuorovaikutustaidoilla, joustavuudella, luotettavuudella sekä sitoutumisella lapseen. Tarjoamme sijaisperheillemme jatkuvaa tukea koko lapsen sijoituksen ajan.
Sijaisperheessä ei välttämättä tarvitse olla kahta vanhempaa eikä myöskään muita lapsia, mutta kahden vanhemman perheissä on yleensä paremmat arjen voimavarat ja omien lasten kasvattaminen antaa hyvät valmiudet toimia sijaisvanhempana. Tästä syystä valmennamme yhden aikuisen perheitä vain silloin, jos tarvetta niihin näyttää olevan.
Hyvän sijaisperheen arvot ja ominaisuudet
Jokainen sijaisvanhemmaksi haluava käy läpi tehtävään vaadittavan valmennuksen. Ennakkovalmennuksen aikana pääset syventymään omaan historiaasi ja oman perheesi arvomaailmaan. Vaikka erilaiset arvot ovat rikkaus, on kuitenkin joitain arvoja, jotka ovat tärkeitä perhehoidossa. Tärkeintä on, että perhe pystyy tarjoamaan lapselle turvaa ja osoittamaan ehdotonta rakkautta joka päivä. Useimmat sijoitetut lapset ovat käyneet läpi vaikeita asioita, jotka ovat jättäneet jälkensä, joten jokainen sijoitettu lapsi oireilee joskus. Myös näinä hankalina hetkinä on tärkeää, että lapsi näkee ympärillään rakastavan perheen ja tuntee olonsa turvalliseksi. Myös oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo sijaisperheessä. Jos perheessä on lapsia entuudestaan, pitäisi kaikkia lapsia kohdella samanarvoisesti, taustoista huolimatta. Jotta pitkäaikainen asuminen perheessä onnistuisi, olisi tärkeää kiintyä lapseen, koska muuten perhehoidosta tulee vain työ eikä elämäntapa. Kiintyminen puolin ja toisin tapahtuu vähitellen, kun aikuinen hoivaa lasta.
Hyvän sijaisperheen ominaisuuksiin kuuluu lapsen kehuminen, kuuleminen ja näkeminen. Rutiinit, selkeät rajat ja niiden johdonmukainen noudattaminen antavat lapselle turvallisen olon ja kasvuympäristön. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat toimimaan sekä lapsen kanssa, että muiden lapsen elämässä olevien henkilöiden kanssa. Heitä ovat esimerkiksi lapsen omat vanhemmat ja suku, sosiaalityöntekijät ja koulun tai päiväkodin henkilökunta.
Lapsella tulee perheessä olla oikeus itsemääräämiseen, oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen, yksilöllisyyteen ja turvallisuuteen.
Tie sijaisperheeksi
Tässä osiossa käymme läpi tärkeimmät vaiheet perheen matkalla sijaisperheeksi. Jos harkitset sijaisperheeksi ryhtymistä, saat tässä tärkeätä tietoa aikatauluista, edellytyksistä, valmennuksestamme sekä valintaprosessista. Soita ihmeessä meille (tai laita viestiä), jos näistä vaiheista herää lisäkysymyksiä. Turhia kysymyksiä ei ole!
Kuka voi toimia sijaisperheenä?
Sijaisperheeseen voi kuulua yksi tai monta vanhempaa, omia lapsia, lemmikkieläimiä, jänniä seikkailuja ja ihan normaalia arkea. Tämän lisäksi löytyy myös ehdottomia edellytyksiä ja yleisiä käytänteitä, jotka ohjaavat sijaisperheiden valinnassa.
Ehdottomat edellytykset:
Rikosrekisteri ja poliisin hälytystiedot puhtaat
Ei päihde- eikä mielenterveysongelmia
Omilla lapsilla ei lastensuojeluasiakkuutta
Oma elämäntilanne tulee olla vakaa. Tämän kohdan tärkeimmät osat liittyvät mahdolliseen parisuhteeseen ja taloustilanteeseen. Jos elät parisuhteessa, tulisi teidän olla asuneen yhteistaloudessa vähintään 3 vuotta. Taloustilanteen tulisi olla kunnossa niin, ettei talous rakennu erilaisten tukien varaan.
Kodin fyysiset puitteet lapsiystävällisessä kunnossa. Sijoitettavalle lapselle täytyy löytyä oma riittävän kokoinen huone (kouluikäinen lapsi) tai suunnitelma sen järjestämiseksi (pienempi lapsi).
Yleisiä käytäntöjä:
Sijaisperheen tulisi osata suomea tai ruotsia niin hyvin, että pärjää kielellä sujuvasti. Jos elät parisuhteessa, tulee molempien vanhempien osata samaa kotimaista kieltä hyvin. Tämä käytäntö tulee siitä, että sijaisperheen pitää toimia monen eri tahon kanssa, esimerkiksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen omien vanhempien ja koulun sekä päivähoidon henkilökunnan kanssa. Myöskään riittävän tunneyhteyden ja kiintymyssuhteen luominen sijoitettuun lapseen ei ole mahdollista ilman yhteistä kieltä. Kaikki muu kielitaito suomen ja/tai ruotsin lisäksi on ehdottomasti rikkaus ja voimavara. (Tukiperheenä voi toimia, vaikka perheen toinen henkilö ei osaisi suomea tai ruotsia.)
Useimmiten sijaisperheeksi valitaan yli 25-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat jo ehtineet kerätä jonkin verran elämänkokemusta. Tämä on tärkeää siksi, että työhön pitää sitoutua useiksi vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi, eivätkä nuoret aikuiset aina ole ehtineet suunnitella elämäänsä niin pitkäksi aikaa eteenpäin. Ole meihin silti rohkeasti yhteydessä, jos haluat toimia sijaisperheenä ja olet alle 25-vuotias, niin katsomme tilannettasi yhdessä.
Sijaisperheen tulisi olla sen ikäinen, että sijoitettu lapsi ehtii täyttää 18 vuotta ennen kuin sijaisvanhemmat eläköityvät. Lapselle on toki myös hyvä, ettei sijaisperheen ja lapsen ikäero kasva liian suureksi – yleinen käytäntö sopivasta ikäerosta on enintään 45 vuotta. Hieman iäkkäämmät sijaisvanhemmat voivat siis hyvin toimia sijaisperheenä teini-ikäiselle lapselle.
Sijaisperheeseen sijoitetaan harvemmin lasta, jos perheen omat lapset ovat kovin pieniä. Ohjenuorana voidaankin pitää, että omien lasten tulisi olla yli kolmevuotiaita. Tämä johtuu siitä, että varsinkin sijoituksen alussa uusi perheenjäsen tarvitsee iästä riippumatta paljon huomiota ja rakkautta, samoin kuin omat hyvin pienet lapset, joten näin turvataan jokaiselle lapselle riittävä huolenpito.
Valmennus
Toimimme inhimillisesti ja yksilöllisesti ja järjestämme siksi valmennuksemme perhekohtaisesti. Sinun ei tarvitse murehtia muiden perheiden aikatauluista tai siitä, onko ryhmässä riittävän monta osallistujaa. Perhekohtainen valmennus takaa parhaan mahdollisuuden oppia tuntemaan juuri sinun perheesi ja parhaiten ymmärtämään perheenne vahvuuksia ja voimavaroja. Näin pystymme ehdottamaan juuri sinun perhettäsi, kun teille sopiva lapsi tarvitsee sijaisperhettä. Meillä ei ole kansainvälisiä omistajia, jotka vaativat nopeaa kasvua ja huipputulosta, vaan suomalaisena yrityksenä pystymme kasvamaan maltilla ja varmistamaan palvelumme laadun kaikissa tilanteissa – haluamme keskittyä juuri sinuun, jotta tulevaisuudessa sinä voit keskittyä apua tarvitsevaan lapseen.
Ennakkovalmennuksemme kestää perheen omista aikatauluista riippuen noin puolisen vuotta. Valmennuksessa tavataan sinun omassa kodissasi ja/tai etäyhteydellä noin 2 kertaa kuukaudessa. Valmennuksen aikana keskustellaan perheen omista motiiveista ryhtyä sijaisperheeksi ja sen takia prosessia ei sovi kiirehtiä liikaa. Voit tutustua valmennuksemme sisältöön hieman alempaa.
Miten lapselle valitaan oikea sijaisperhe?
“Voimmeko itse päättää, millainen lapsi muuttaa perheeseemme?”
Tämä on usein kysytty ja aivan supertärkeä kysymys. Jos tämä kiinnostaa sinuakin, niin jatka lukemista!
Kun lapsi on otettu huostaan, hänet sijoitetaan ensin vastaanottoperheeseen, joka toimii lyhytaikaisena ja kiireellisenä sijoituspaikkana. Lapsen asioista vastaava hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee arvion lapsen tilanteesta ja tulevaisuuden tuen tarpeesta. Mikäli hän päättää, että lapsi tarvitsee uuden pitkäaikaisen kodin, lähtee hän kartoittamaan lapselle sopivia ratkaisuja. Lapsen tausta, ikä ja mahdollisten ongelmien vakavuus vaikuttaa siihen, millaista ratkaisua lähdetään hakemaan. Ensisijaisesti sopivaa perhettä etsitään lapsen sukulaisten joukosta, mutta jos sopivaa perhettä ei sitä kautta löydy, siirrytään kartoittamaan sijaisperheitä, edellyttäen, että lapsi soveltuu kasvatettavaksi perheessä. Tässä vaiheessa meille tulee kysely mahdollisesta sopivasta perheestä.
Lopullinen päätös sijaisperheestä tapahtuu monien vaiheiden kautta. Ensimmäisessä vaiheessa kerromme yleisellä tasolla lapsesta sijaisperheelle ja mikäli perhe näyttää asian etenemiselle vihreää valoa, esittelemme perheen lapsen sosiaalityöntekijälle. Mikäli lapsen sosiaalityöntekijä harkitsee perhettänne tälle lapselle, hän tapaa perheenne yhdessä työparinsa ja meidän sosiaalityöntekijämme kanssa. Tässä vaiheessa saatte vielä lisää tietoa lapsesta päätöksenne tueksi ryhtyä hänelle sijaisvanhemmaksi.
Sosiaalityöntekijä kuulee asiassa myös lapsen omaa perhettä, jolla saattaa olla toiveita sijaisperheen sijainnista, taustasta, kodista ja vaikkapa lemmikkieläimistä ja sosiaalityöntekijä huomioi parhaansa mukaan näitä näkemyksiä. Myös lasta kuullaan asiassa, jos hän osaa ilmaista mielipiteensä. Alustavan päätöksen sijoituspaikasta tekee kuitenkin lapsen sosiaalityöntekijä. Päätöksen jälkeen alkavat lapsen ja perheen tutustumiset. Ensin sijaisperhe tapaa sosiaalityöntekijän, mahdollisesti yhdessä lapsen oman perheen kanssa ja vasta sen jälkeen sijaisperhe tutustuu lapseen vastaanottoperheessä. Sijaisperheen ei tarvitse vielä tässä vaiheessa antaa lopullista vastausta tämän lapsen sijaisperheeksi ryhtymisestä. Ensitapaamisten jälkeen lapsi vierailee perheessä, useimmiten ensin päiväkäynnillä ja vasta myöhemmin yökylässä. Jos kaikki menee hyvin, laitetaan tässä vaiheessa sopimukset valmiiksi ja lapsen uusi arki ja elämänvaihe sijaisperheen kanssa voi alkaa! Jos tutustumisvaiheessa tulee sellainen ajatus, ettei lapsi sovikaan teidän perheeseenne tai ette haluakaan ryhtyä sijaisperheeksi hänelle, kertokaa siitä matalalla kynnyksellä meille avoimesti.
Avoimuus koko prosessin ajan on kaikkien etu.
Aikataulutus
“Kuinka kauan kestää, ennen kuin lapsi muuttaa luoksemme, jos aloitamme valmennuksen tänään?”
Meidän ennakkovalmennukseemme kannattaa varata aikaa noin kuusi kuukautta. Ennakkovalmennus toteutetaan perheen omien aikataulujen mukaan, mutta reflektointiin kannattaa varata riittävästi aikaa aina valmennustapaamisten välillä ja siksi suosittelemme noin puolen vuoden mittaista valmennusta. Valmennuksen jälkeen perheen toiveet lapsesta sekä perheen kokonaistilanne, vahvuudet ja voimavarat määrittävät, kuinka kauan he joutuvat odottamaan sopivaa lasta. Emme tarjoa sosiaalityöntekijöille valmennettuja perheitä siinä järjestyksessä, kun perheitä on valmennettu, vaan pyrimme aina vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen lapsen yksilölliseen tarpeeseen. Perheen ja lapsen tulee olla juuri toisilleen sopivat. Joihinkin perheisiin aloitetaan sijoitusprosessi pian valmennuksen päätyttyä ja jotkut perheet joutuvat odottamaan pidempään.
Kun lapsi muuttaa perheeseen
Lapsen muutto uuteen sijaisperheeseen on aina jännittävää niin lapselle, hänen omaisilleen kuin sijaisperheellekin. Olette ehkä odottaneet malttamattomina lapsen muuttoa, kuten ehkä lapsikin. Siitä huolimatta lapsi saattaa olla hyvin hämmentynyt suuresta muutoksesta. Sijoituksen alussa kannattaa arjessa edetä rauhassa, lapsen tahtisesti. Jos lapsi on pieni, moni sukulaisenne haluaisi ehkä tulla tutustumaan häneen melko nopeasti. Lapselle on kuitenkin hyvä antaa aikaa tutustua uuteen ympäristöönsä ja teidän perheeseenne rauhassa, ennen vieraiden kutsumista tai kylään lähtemistä. Tavalliset arjen rutiinit luovat parhaan perustan lapsen turvallisuuden tunteen kehittymiselle uudessa perheessä.
Ennen lapsen muuttoa kartoitetaan, mitä tarvikkeita tarvitsette lapselle. Niitä voivat olla esim. sänky ja petivaatteet, koulupöytä, polkupyörä tai vaikkapa rattaat ja auton turvaistuin. Näihin hankintoihin saatte meiltä ns. käynnistyskorvausta tietyn summan. Kouluikäisellä lapsella tulee olla heti muuttovaiheessa varattuna oma ikkunallinen huone, jossa on ovi, jonka voi sulkea. Lapsen huoneen voi sisustaa yhdessä lapsen kanssa viihtyisäksi. Pieni lapsi voi aluksi nukkua sijaisvanhempien huoneessa tai jakaa huoneen perheen muiden pienten lasten kanssa. Viimeistään kouluiässä jokainen sijoitettu lapsi kuitenkin tarvitsee oman huoneen.
Lapsen muuttoa sijaisperheeseen kuvataan usein lintumobilella, johon liitetään uusi pikkulintu roikkumaan. Tällöin koko mobile heilahtaa voimakkaasti ja jää hetkeksi etsimään omaa uutta tasapainoaan. Lapsen muuttaessa perheeseen, voi perheenne tasapaino joksikin aikaa heilahtaa, mutta tohinan laantuessa tasapaino löytyy - uudenlaisena ja entistä rikkaampana.
Sijoituksen ensimmäinen vuosi
Ensimmäisenä sijoituksen jälkeisenä vuonna tutustutaan, asetutaan uuteen elämäntilanteeseen ja luodaan pohjaa onnistuneelle sijoitukselle. Sen vuoksi on tärkeää antaa sijaisperheelle ja lapselle tiivistä tukea. Me tarjoamme sijaisperheillemme hyvin resursoitua tukea ja olemme aktiivisesti yhteydessä kaikkiin sijaisperheisiimme, koko sijoituksen ajan. Myös meihin saa olla yhteydessä aina, kun siltä tuntuu. Meidän kanssamme et jää yksin!
Sijaisperheen ja sijoitetun lapsen yhteinen kehitystehtävä on kiintymyssuhteen luominen ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. Kiintymyssuhde ei synny väkisin eikä sinun sijaisvanhempana tarvitse tuntea syyllisyyttä, mikäli et tunne lasta kohtaan kiintymystä heti. Jos niin käy, tärkeintä on, että puhut asiasta avoimesti työntekijän kanssa. Kiintymyssuhteen syntymistä voidaan auttaa tarvittaessa myös ulkopuolisen terapian avulla. Myös lapsella voi olla vaikeuksia luottaa aikuisiin ja kiintyä sijaisvanhempiinsa. Ulkopuolisen avun tarvitsemisessa ei ole mitään häpeällistä eikä se tarkoita, että teissä olisi jotakin vikaa sijaisvanhempina. Tärkeintä on aluksi kiinnittyä lapseen sitoutumisen kautta, mikä tarkoittaa sitä, että vaikeuksia kohdatessaan etsii niihin muita ratkaisuja, kuin lapsesta luopuminen.
Kiintymyssuhde on se perustyökalu, jonka avulla lasta kasvatetaan. Ihan jokaista lasta, omiakin.
Lapsen sijoituksella tasapainoiseen perheeseen halutaan tarjota lapselle korjaavia kokemuksia johdonmukaisesta ja välittävästä vanhemmuudesta sekä hyvästä kiintymyssuhteesta. Lapsi kehittyy ja voi paremmin, kun häntä rakastetaan ja hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on.
Palkkiotiedot
Meille on tärkeää, että sijaisperhe pärjää arjessaan mahdollisimman hyvin, myös taloudellisesti. Sijoituksen alussa perheen toisen vanhemman on jäätävä kotiin hoitamaan sijoitettua lasta vähintään vuodeksi. Lapsen tilanteen mukaan arvioidaan, milloin sijaisvanhempi voi aloittaa työt tai opiskelut kodin ulkopuolella.
Sijaisperheen työ on ymmärrettävästi hyvin vastuullista, joten siitä saatavan korvauksen tulee olla riittävä. Alla voit lukea palkkioistamme, mutta meille saa myös soittaa tai laittaa sähköpostia, jos kaipaat lisätietoja.
Sijaisperheen tulot koostuvat kahdesta osasta; palkkiosta ja kulukorvauksesta. Nämä korvaukset ovat lapsikohtaiset, mikä tarkoittaa, että tulot tuplaantuvat, jos lapsia on yhden sijasta kaksi. Palkkio on verotettavaa tuloa ja kerryttää eläkettä samalla tavalla, kuin normaalit palkkatulot. Kulukorvaus on tarkoitettu käytettäväksi lapsesta aiheutuviin kuluihin (esim. asuminen, ruoka, vaatteet ja harrastukset), eikä siitä makseta veroja.
Kuukausittaiset palkkio- ja kulukorvauksemme (v. 2025, summat pyöristetty):
Muut korvauksemme
Käynnistyskorvaus: Korvaus käytetään tarvittaviin hankintoihin lapsen muuttaessa perheeseen. Suunnittelemme tarvittavat hankinnat yhdessä sijaisperheen kanssa ja maksamme tarvittaessa korvauksen ennakkoon.
Harkinnanvaraiset korvaukset: esim. Kela-taksin omavastuuosuus, mikäli lapsella on jatkuva hoito tai kuntoutus, johon on myönnetty Kela-taksikyyti.
Ennakkovalmennus ja sijoituksen aikainen tuki
Olemme vierelläsi sijoituksen alusta aivan sen viimeiseen päivään asti. Meillä ei ole kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä omistajina, joten päätämme itse palvelumme laadun tasosta ja olemme päättäneet palvella yksilöllisesti ja hyvin. Jos sijaisperhe voi ja jaksaa hyvin, voi myös sijoitettu lapsi hyvin. Koska lupauksemme on “auttaa yksi lapsi kerrallaan”, on myös tukemme ja palvelumme yksilöllistä. Tämän lisäksi uskomme oikea-aikaiseen valmennukseen. Ennakkovalmennuksemme pyrkii kattamaan tärkeimmät asiat, jotka sinun tarvitsee tietää sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana. Asiat, jotka tulevat vasta myöhemmin tarpeellisiksi, pyrimme valmentamaan vasta myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin ne ovat tuoreessa muistissa.
Ennakkovalmennus
Ennakkovalmennuksemme tapahtuu perheen omien aikataulujen mukaan perheen omassa kodissa sekä etäyhteydellä. Toiminnassamme haluamme panostaa laatuun ja oikeasti oppia tuntemaan sinut! Valmennus on siis perhekohtainen, jolloin valmentajamme keskittyvät ainoastaan sinun perheesi vahvuuksiin ja voimavaroihin. Perheen kummankin vanhemman on osallistuttava valmennukseen, sillä koko perheen on hyväksyttävä tuleva elämänmuutos ja uuden perheenjäsenen tulo perheeseen. Myös perheessänne asuvat lapset tavataan ja heidän kanssaan keskustellaan ennakkovalmennuksen yhteydessä.
Olemme kehittäneet ennakkovalmennuksen, joka auttaa meitä yhdistämään lapsen oikeaan sijaisperheeseen. Mitä paremmin tunnemme teidät ja ymmärrämme perheesi voimavarat, sitä paremmin osaamme ehdottaa teille lasta, joka sopii juuri teille. Alla näet teemoja, joita käsittelemme valmennuksessa. Voit myös aina soittaa tai laittaa meille sähköpostia, jos haluat kysyä valmennuksestamme tarkemmin lisää.
Valmennuksessa ikään kuin sovitatte yllenne sijaisvanhemman takkia.
Valmennuksessa käymme eri menetelmin läpi omaa kasvuhistoriaanne lapsuudesta tähän päivään, myös sukujennekin historiaa sivuten. Elämänjana-työkalun avulla käymme läpi elämänne erityisiä ilon hetkiä, mutta myös menetyksiä ja niistä selviytymistä. Sijaisvanhemmuudessa on tärkeää, että perheellä on omaa lähi- ja tukiverkostoa, jolta saa apua tarvittaessa, joten myös tukiverkostonne kartoitetaan. Saatte tietoa sijaisvanhemmuuteen vaikuttavasta lainsäädännöstä, sijaishuoltoon tulevien lasten tarpeista ja yleisellä tasolla huostaanoton taustasyistä.
Erilaisin harjoituksin ja kotitehtävien avulla pääsette pohtimaan omia vahvuuksianne ja kehittämistarpeitanne ajatellen sijaisvanhemmuutta. Keskustelemme paljon myös arvoista ja etenkin motiiveista ryhtyä sijaisvanhemmaksi.
Parisuhde, vanhemmuus ja lasten kasvatus ovat tärkeitä aiheita ennakkovalmennuksessa. Sijaisvanhemmaksi ryhtyvällä olisi hyvä olla kokemusta lapsista, joko omien lasten, sukulaislasten tai työssään tapaamiensa lasten kautta. Käymme läpi yleisimpiä kasvatusperiaatteita ja lasten kasvussa ja kehityksessä mahdollisesti esiintyviä haasteita. Vanhempien välistä parisuhdetta tarkastellaan sijaislapsen ja vanhemmuuden näkökulmasta, koska parisuhteen tiedetään vaikuttavan vahvasti kodin tunneilmapiiriin ja sitä kautta koko perheen hyvinvointiin.
Valmennuksessa saatte tietoa, kuinka toimia lapsen syntymävanhempien kanssa ja kuinka yhteydenpito lapsen läheisverkostoon järjestetään.
Valmennukseen kuuluu lisäksi muutamia asiantuntijaluentoja, jotka katsotte itsenäisesti, ja joista keskustelemme yhteisillä tapaamisilla.
Ennakkovalmennus on mielenkiintoinen ja informatiivinen tutkimusmatka kohti omaa itseä sekä tulevaa sijaisvanhemmuutta!
Sijoituksen aikainen tuki
Kaikille sijaisperheille kuuluu ammattilaisen antama tuki. Et siis koskaan jää yksin tämän vaativan tehtäväsi kanssa. Jo ennakkovalmennuksen aikana pääset tutustumaan työntekijöihimme, jotka kulkevat rinnallasi koko lapsen sijoituksen ajan. Tukityömme tapahtuu yhteydenpidolla puhelimitse, viestein ja etäyhteydellä sekä säännöllisillä kotikäynneillä. Meihin saa olla aina yhteydessä matalalla kynnyksellä ja olemme tukena sekä sijaisperheen omissa asioissa kuin myös sijoitettuun lapseen liittyvissä kysymyksissä. Hyvä, avoin ja luottamuksellinen yhteistyösuhde mahdollistaa onnistuneen tukityön, jonka tarkoituksena on auttaa sijaisvanhempia jaksamaan ja onnistumaan paremmin tässä antoisassa sijaisvanhemman tehtävässä. Tuen vastaanottaminen on sijaisperheelle oikeus, mutta myös velvollisuus. Annettavan tuen määrä määritellään lapsen sijoittavan hyvinvointialueen kanssa tehdyissä sopimuksissa, mutta meiltä saatava tuki on aina enemmän, kuin vain sopimuksessa määritelty minimi. Tunnemme perheemme hyvin ja olemme aina valmiita auttamaan!
Sijaisvanhemmat saavat tukea työhönsä myös työnohjauksesta sekä erilaisista lisäkoulutuksista. Myös näiden tukimuotojen vastaanottaminen on sijaisvanhemmalle sekä oikeus että velvollisuus.
Yleisimmät kysymykset
-
Perheisiin sijoitettavat lapset ovat yleensä 0 -12-vuotiaita. Myös murrosikäisiä lapsia voidaan sijoittaa joissakin tapauksissa perheisiin, mutta pääsääntöisesti sen ikäiset sijoitetaan ammatillisiin perhekoteihin tai laitoksiin, nuoren tilanteesta riippuen.
Sijoitetuilla lapsilla on takanaan usein erilaista tarpeiden ja huolenpidon laiminlyöntiä, mm. perushoidon laiminlyöntiä, yksin jättämistä, turvattomuutta ja epävakaat kasvuolosuhteet. Tämän lisäksi lapsilla voi olla koettuna fyysistä tai psyykkistä pahoinpitelyä, seksuaalista kaltoinkohtelua tai sellaisen näkemistä ym. traumoja aiheuttavia kokemuksia.
Lapsilla voi olla myös erilaisia erityistarpeita ja heidän normaalikehityksensä voi olla häiriintynyttä. Erilaiset neuropsykiatriset haasteet (esim adhd, autisminkirjo), oppimisvaikeudet ja traumaoireilu ovat sijoitetuilla lapsilla verrattain yleisiä.
Edellä kuvattujen perusteella on helppoa ymmärtää, kuinka paljon aikaa, turvaa, läheisyyttä ja normaalia vakaata perhe-elämää tällaiset lapset tarvitsevat.
Sijoitettua lasta voisi kuvata sanalla palapelilapsi. Hän voi olla iältään 8-vuotias, kokemuksiltaan kuin 30-vuotias ja tunne-elämältään kuin 3-vuotias. Näistä ominaispiirteistä koostuvat lapsen tarpeet, joihin sijaisvanhempien tulisi vastata perheohjaajamme vankan tuen turvin.
Vauvaikäisille on usein helppoa saada perheitä, sillä perheet ajattelevat, että vauva ei ole ehtinyt vielä kokea pahoja traumoja. Vauvaikäisestä lapsesta ei voi kuitenkaan sanoa, millaiseksi hän kehittyy kasvaessaan taaperoksi ja kouluikäiseksi. Perheisiin sijoitettavilla vauvaikäisillä lapsilla voi olla syntyessään vieroitusoireita äidin käyttämistä huumeista tai alkoholista. Nämä aiheuttavat sikiölle keskushermostohäiriöitä, jotka alkavat usein näkyä kouluiässä mm. oppimisvaikeuksina.
-
Perhehoidon perusperiaate on etsiä ja valita lapselle hänen tarpeitaan parhaiten vastaava sijaisperhe. Sen vuoksi ette voi itse valita lasta. Kuitenkin teillä on hyvä olla jonkinlainen mielikuva siitä, millainen lapsi perheeseenne sopisi: esim. lapsen ikä, sukupuoli, etninen ja uskonnollinen tausta tai toivomus lapsen yksilöllisiin erityistarpeisiin liittyen, esim. että lapsi ei olisi kokenut joitakin tiettyjä traumoja. Mitä yksityiskohtaisempia toiveenne ovat, sitä vaikeampaa on löytää niihin täsmällisesti sopivaa lasta. Päätöksen lapsen sijoittamisesta sopivimpaan perheeseen tekee aina hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä.
-
Uusi perheenjäsen muuttaa väistämättä perhettänne ja arkeanne, vaikka tarjoattekin lapselle sen kodin ja elämänpiirin, jossa itse asutte, elätte ja vaikutatte. Lapsen myötä perheeseenne tulee lisää “liikkuvia osia”, kuten lapsen omat läheiset, hyvinvointialueelta lapsen sosiaalityöntekijä, Suomen Perhekodeilta työntekijät sekä lapsen muu viranomaisverkosto (päivähoito, koulu, terapia jne.) sekä erilaiset perhehoitajan työhön kuuluvat tehtävät, vastuut ja velvollisuudet.
Teillä voi olla tapoja, joita joudutte muuttamaan lapsen tarpeita vastaavaksi. Joskus tarvitaan isompi asunto tai uusi auto. Myös vanhempien oma aika arjessa vähenee. Lapselle on oltava aikaa ja tilaa sekä sydämessä että kodissanne ja myös lähipiirinne sydämissä. Sijoitettu lapsi muuttaa arkea ja elämää aivan kuten perheeseen saapuva biologinen lapsikin – ja joskus jopa enemmän, koska sijoitetun lapsen mukana saapuu myös hänen historiansa ja verkostonsa.
-
Sijaisvanhemmille on uskottu lapsen huolenpito ja kasvatus. Lapsen sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien sekä Suomen Perhekodit Oy:n edustajan kanssa vuosittain lapselle asiakassuunnitelman, jonka antaa suuntaviivat lapsen kanssa elämiselle. Käytännössä lapsen sosiaalityöntekijä on aina prosessinhaltija eli päättää raamit, joiden sisällä perhehoitaja huolehtii lapsen arjen sujumisesta sekä turvallisesta kasvusta ja kehityksestä.
-
Toivomuksena on, että vanhemmat voisivat tavata lasta edes kerran sijaiskodissa, jotta he näkevät missä lapsi asuu. Tässä edellytyksenä on toki vanhempien päihteettömyys, mielenterveyden hyvä tilanne ja mahdolliset muut lapsen ja sijaisperheen turvallisuuteen vaikuttavat seikat tulee olla kunnossa. Muut tapaamiset pyritään järjestämään tapaamispaikoissa, mikäli tapaamisissa pitää olla valvoja tai tukena vieras aikuinen. Lapsi voi tavata vanhempiaan myös vanhempiensa kodissa tai isovanhempiensa luona. Yhteydenpidosta omaisiin sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa ja päätökset tapaamisista tekee sosiaalityöntekijä.
-
Vanhemmilla ei ole lupaa tulla kutsumatta sijaiskotiin. Vanhemmat ja muut omaiset saattavat joskus suuttuessaan ilmoittaa tulevansa teille, mutta hyvin harva toteuttaa uhkaustaan. Mikäli vanhempi ilmoittaa tulevansa tai saapuu kutsumatta, sijaisvanhempien on syytä ilmoittaa asiasta viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
-
Kiintymyssuhde ei synny automaattisesti vaan vaatii yhteistä aikaa, yhdessä elämistä ja lapsen hoitamista. Kiintymyssuhteen syntymistä voidaan myös auttaa terapian keinoin.
Oletko kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta?
Olemme helposti lähestyttävä pieni poppoo ja käännämme viranomaisten kapulakielen selkokieliseksi. Jos sijaisperhetoiminta kiinnostaa sinua, lähetä meille viestiä niin kerromme mielellämme lisää. Viestin laittaminen ei sido mihinkään.