Lapsen tie sijaisperheeseen

Kuvassa on pieni tyttö istumassa hiljaa yksin keinuissa leikkipuistossa, kun muut lapset leikkivät taustalla liukumäessä ja kiipeilytelineessä.

Lastensuojeluilmoitus

Lapsen tie sijaisperheeseen alkaa siitä, kun huoli lapsen hyvinvoinnista herää ja joku tekee asiasta lastensuojeluilmoituksen. Kuka tahansa voi lastensuojelulain mukaan, tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos hän on huolissaan alaikäisen eli alle 18-vuotiaan lapsen kasvuolosuhteista. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.

Viranomaisen tai yksityisen palvelun tuottajan on tehtävä hyvinvointialueelle / lapsen asuinkunnalle lastensuojeluilmoitus, jos hänellä on tieto lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen arvioimista. Tämä velvollisuus koskee siis myös sijaisvanhempaa.

Kun ilmoitus on tehty, alkaa hyvinvointialueen rattaissa pyörät pyörimään, eli hyvinvointialue on se viranomaistaho, joka lähtee edistämään lapsen asiaa.

Piirros aikuisesta ja lapsesta keinussa puistossa.

Sosiaalityöntekijä tekee arvion

Hyvinvointialueilla on erilaisia organisaatioita hoitamassa lastensuojelua.

Usein organisaatiossa on erillinen lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikkö, joka tekee lapselle ja hänen perheelleen lastensuojelutarpeen arvioinnin lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen. Lastensuojelutarpeen arviointi pitää lain mukaan aloittaa seitsemän päivän sisällä lastensuojeluilmoituksen saapumisesta ja se pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa. Tässä vaiheessa perhe ja lapsi eivät vielä ole lastensuojelun asiakkaita.

Arvioinnin jälkeen perhe saattaa siirtyä lastensuojelun avohuollon yksikön asiakkaaksi tai joissakin tapauksissa lapselle aletaan valmistella huostaanottoa ja hänet perheineen siirretään lastensuojelun sijoituksen sosiaalityön asiakkaaksi. Joskus lastensuojeluntarpeen arvioinnin kolmen kuukauden tukityöskentely auttaa perhettä kohentamaan lapsen elinoloja niin paljon, ettei lastensuojelutoimenpiteitä tarvita enempää ja lastensuojeluasiakkuus ei ala lainkaan. Toisinaan lastensuojeluilmoitukselle ei löydy mitään perustetta; kyse on saattanut olla jonkun henkilön kiusanteosta perheelle. Kaikki lastensuojeluilmoitukset on kuitenkin lain mukaan tutkittava.

Piirroskuva aikuisesta ja lapsesta kävelemässä käsi kädessä, katsottuna takaapäin. Aikuisella on vaalea paita ja farkut, lapsella vihreä takki ja farkut.

Lapsi otetaan huostaan

Lastensuojelulain mukaan lapsi on otettava huostaan, kun lapsen olosuhteet vaarantavat vakavasti hänen kasvuaan ja kehitystään tai lapsi vaarantaa vakavasti omaa kasvuaan ja kehitystään, avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä tai niitä ei voida käyttää ja huostaanoton arvellaan olevan lapsen edun mukaista. Näiden kaikkien ehtojen tulee toteutua, jotta lapsi voidaan ottaa huostaan. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Lastensuojelulain periaate on, että huostaanotto on väliaikainen toimenpide lapsen elinolosuhteiden turvaamiseksi ja että päämääränä on lapsen palaaminen omien vanhempiensa luokse asumaan. Sijaishuollon aikana hyvinvointialue tukee lasta ja hänen biologista perhettään lastensuojelullisin toimenpitein yhteistyössä palvelutuottajan, tässä tapauksessa meidän yrityksemme, kanssa. Sijaisperheenä ollessanne meidän työntekijämme tukevat puolestaan sinua ja perhettäsi.

Kaksi aikuista seisoo talon sisäänkäynnillä, kaksi muuta henkilöä kävelee heitä kohti pihalla.

Muutto vastaanottoperheeseen

Kun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on johtavan sosiaalityöntekijänsä kanssa päätynyt siihen ratkaisuun, että lapsi on otettava huostaan, lapsi sijoitetaan aluksi vastaanottoperheeseen (tai vastaanottolaitokseen), jossa hän saa turvaa, tukea ja hyvää hoitoa. Vastaanottoperhe tai -laitos on aina väliaikainen sijoituspaikka. Lapseen tutustutaan vastaanottoperheessä ja siten saadaan tietoa hänen tarpeistaan ja tilanteestaan, mieltymyksistään ja mahdollisista oireiluista, sairauksista yms. Saadun tiedon pohjalta on helpompi etsiä lapselle hänen tarpeitaan vastaava pitempiaikainen sijaisperhe. Yleensä vanhemmat tapaavat lastaan vastaanottoperheaikana tiiviisti, jopa viikoittain. Näin saadaan tietoa myös vanhempien ja muiden omaisten yhteistyötaidoista.

Nainen tutkii asiakirjoja ja valokuvia pöydällä, istuen ikkunan vieressä. Hänellä on päällään violetti paita ja hänellä on tummat hiukset ja silmälasit. Pöydällä on useita papereita ja kasvokuvia, ja ikkunan edessä on kasveja.

Hyvinvointialue etsii lapselle sopivaa sijaisperhettä

Hyvinvointialueen pääperiaatteena on etsiä kullekin lapselle hänen tarpeitaan vastaava sijaisperhe valmentamiensa perheiden joukosta. Aina hyvinvointialueen omien perheiden joukosta ei kuitenkaan löydy sopivaa perhettä, jolloin hyvinvointialue laittaa viestin kaikille kilpailuttamilleen palveluntuottajille ja me Suomen Perhekodeilla etsimme omien perheidemme joukosta lapselle sopivimman perheen. Tarvetta on etenkin perheille, jotka voivat ottaa sisaruksia ja erityistarpeisia lapsia tai perheille, joissa on erityistä kulttuurillista osaamista, esim. romani- tai muslimikulttuuriin liittyen.

Kolme henkilöä keskustelemassa pöydän ääressä, yksi heistä piirtää lapsen muotokuvaa tabletilla. Pöydällä on kahvikuppi ja papereita.

Tarjoamme sopivaa perhettä

Kun hyvinvointialueelta tulee meille tieto lapsesta, joka tarvitsee sijaisperhettä, kartoitamme perheemme, joilla olisi mahdollisuus ja sopivat voimavarat tarjota koti kyseiselle lapselle. Soitamme perheelle ja kerromme alustavasti lapsesta. Mikäli perhe muutaman päivän harkinnan jälkeen haluaa jatkaa prosessia, ilmoitamme siitä hyvinvointialueen yhteyshenkilölle ja mikäli yhteyshenkilö pitää meidän perhettämme yhtenä sopivana ehdokkaana, hän pyytää meiltä esittelyn perheestä. Palveluntuottajia ja tarjottuja perheitä on useita ja lapsen sosiaalityöntekijän tehtävänä on valita lapselle hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuva perhe. Mikäli teidän perheenne on sijoittavan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän mielestä mahdollisesti sopiva sijaisperheeksi ko. lapselle, hän haluaa tavata teidät henkilökohtaisesti.

Sijoittava taho tapaa teidät yhdessä meidän kanssamme kotikäynnillä kodissanne ja tutustuu näin lähemmin teihin voidakseen arvioida perheenne vahvuuksien soveltuvuutta lapsen tarpeisiin. Tässä tapaamisessa saatte lisää tietoa lapsesta oman päätöksenne pohjaksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pohtii asiaa myös lapsen syntymävanhempien kannalta.

Perhe: vanhemmat ja lapsi, isä kyykyssä ja hymyillen, äiti seisoo vieressä iloisena, lapsi ojentaa kättään isälle, isällä on nallekarhu.

Tutustuminen

Sosiaalityöntekijän tehtyä päätöksensä sijaisperheestä, alkaa tutustumisjakso.

Ennen lapseen tutustumista lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä järjestää tilaisuuden, jossa tapaatte lapsen vanhemmat ja toisinaan lapsen isovanhemmatkin haluavat mukaan palaveriin. Hienotunteisuus ja ymmärtäväinen asenne ovat valtavan tärkeitä lapsen syntymävanhempia kohdattaessa. Välttämättä lapsen vanhemmat eivät heijasta teille takaisin samanlaista hienotunteista asennetta, sillä monilla vanhemmilla voi olla syyllisyyden taakka harteillaan lapsensa huostaanoton takia.

Lapsen tutustumisaika tulevan sijaisperheen kanssa kestää yleensä kahdesta viikosta kuukauteen. Mitä pienempi lapsi on kysymyksessä, sitä lyhyempi on tutustumisjakso, sillä pieni lapsi ei kestä pitkäaikaista edestakaista kotien vaihtoa. Lapset ovat usein valmiita muuttamaan uuteen perheeseensä nopeammin kuin aikuisten aikataulu antaa myöten. Kiirehtiminen ei kuitenkaan kannata, sillä liian lyhyen tutustumisjakson aikana kumpikaan osapuoli ei keskity pohtimaan, mikä toimii ja mikä ei – ja harkitsemaan aidosti yhteiselon eri puolia.

Kuvassa on nainen ja lapsi, jotka pitävät toisiaan kädestä. Lapsella on pehmolelu kainalossaan.

Lapsen tutustumisjakso

Perheisiin sijoitettavat lapset asuvat tavallisesti vastaanottoperheessä tai vastaanottolaitoksessa odottamassa pitempiaikaista sijaisperhettä. Jokaisen lapsen tutustumisjakso sovitaan yksilöllisesti kokonaistilanne ja aikataulu huomioiden. Alla esimerkki, miten tutustumisjakso voisi edetä:

Tutustumisen ensimmäisessä vaiheessa menette tapaamaan lasta vastaanottoperheeseen. Voitte viedä lapselle jonkin ikätasoisen lelun ja ehkä näyttää hänelle valokuvia kodistanne ja perheestänne. Lelu muistuttaa lasta teistä tapaamisaikojen välissä.

Toinen tapaamiskerta voi olla edelleen vastaanottoperheessä, jos haluatte mennä sinne lastenne kanssa ennen kuin lapsi tulee ensimmäistä kertaa käymään teillä.

Toinen tapaaminen voidaan järjestää niinkin, että vastaanottoperhevanhempi tulee käymään perheessänne ja vietätte yhdessä aikaa muutaman tunnin.

Kolmannella kerralla voitte jo mahdollisesti hakea lapsen teille muutamaksi tunniksi tai puoleksi päiväksi ja viette lapsen sen jälkeen takaisin vastaanottoperheeseen.

Neljäs tapaaminen voi olla yökylä kodissanne. Haette lapsen vastaanottoperheestä ja viette seuraavana päivänä takaisin sovittuun kellonaikaan mennessä.

Viidennellä tapaamiskerralla lapsi voi yöpyä jo viikonlopun perheessänne.

Tutustumisjakso on hyvä sopia tiiviiksi, jotta se on prosessinomainen ja jatkuvuuden tunne säilyy molemmin puolin. Viikonlopputapaamisen jälkeen lapsi on usein valmis muuttamaan perheeseenne.

Ennen lapsen muuttoa pyritään järjestämään lähtöneuvottelu, johon osallistuvat lapsen sosiaalityöntekijä, lapsen syntymävanhemmat, te aloittavat perhehoitajat (sijaisvanhemmat) sekä Suomen perhekotien edustaja. Muutenkin kuljemme tiiviisti rinnallanne koko tämän prosessin aikana. Lähtöneuvottelussa pyritään sopimaan lapsen ja vanhemman yhteydenpidosta siihen saakka, kunnes lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kutsuu koolle asiakassuunnitelmaneuvottelun. Asiakassuunnitelmaneuvottelu pidetään yleensä 1-2 kuukauden kuluttua lapsen muutosta perheeseen.

Lapsi istuu penkillä ja laittaa nallekarhua keltaiseen reppuun.

Muutto perheeseen

Ennen lapsen muuttoa perheeseenne, käymme kanssanne läpi toimeksiantosopimus-lomakkeen, joka on sopimus sijoittavan hyvinvointialueen ja teidän välillänne siitä, että hoidatte ja huollatte teidän kotiinne sijoitettua lasta.

Monet sijaisvanhemmat ovat kuvanneet lapsen muuttovaihetta heille samanlaiseksi hässäkäksi, kuin jos perheeseen syntyy oma ensimmäinen lapsi. Kun kaikki on uutta, menee jonkin aikaa totutella uuteen perheenjäseneen ja muuttuneeseen arkeen. Jos tulette ensimmäistä kertaa sijaisvanhemmiksi, myös se rooli on uusi. Vaikka syntymävanhemmat eivät muuta teille lapsen mukana, he ovat edelleen tärkeä osa lapsen elämää ja – sen myötä osa teidän uudenlaista elämäänne.

Lapsen tulee saada vastaanottoperheestä mukaansa vähintään vuodenajan mukainen vaatetus sekä hänelle mahdollisesti muita hankittuja tavaroita tai esim. leluja. Mikäli tarvitsette lapselle uusia tavaroita, kuten sängyn, rattaat, koulupöydän tms. niin saatte niihin meiltä käynnistämiskorvausta. Joidenkin lasten syntymävanhemmat ja huoltajat haluavat tuoda lapsensa tavaroita ja vaatteita teille, etenkin, jos lapselle on kaavailtu valvottuja tapaamisia muualla kuin omien vanhempien kodissa. Vanhemmille on tärkeää, että heidän lapselleen tuomat tavarat kelpaavat teidän kotiinne. Se vähentää myös lapsen solidaarisuusstressiä tilanteessa, jossa hänellä on nyt kahdet vanhemmat.

Tutustumisjakson aikana lapselle on haettu valmiiksi koulupaikka ja kartoitettu muut hänen nopealla aikataululla tarvitsemansa palvelut. Koska toinen teistä vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta ainakin vuodeksi, päivähoitopaikkaa ei tarvitse kartoittaa tässä vaiheessa, ellei ole kysymys kuntouttavasta päivähoidosta, kuten esimerkiksi vammaisen lapsen kohdalla.

Koululainen aloittaa koulunkäynnin heti muuttonsa jälkeen. Päivähoitoikäinen nauttii kotihoidosta kanssasi kotona.

Perheohjaajamme tulee käymään kotonanne pian lapsen muutettua perheeseenne. Hän on sijoituksen alussa tiiviisti yhteydessä teihin, jotta sijoitukselle rakentuu vankka pohja ja saatte mahdollisuuden keskustella uudesta elämäntilanteestanne. Perheohjaajamme tehtävänä on tukea teitä sijaisvanhempia ja auttaa arkeen ja sijoituksen sujumiseen vaikuttavissa asioissa. Varsinkin sijoituksen alussa on pohdittavaa usein paljon!

Lapsen oma sosiaalityöntekijä tapaa teitä ja lasta kotikäynneillä, joko yksin tai yhdessä työntekijämme kanssa.

Lapsen ja omaisten yhteydenpidosta sovitaan asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, joita lapsen muuton jälkeen voi olla tiheämmin, kun etsitään toimivia yhteistyökäytäntöjä ja yhteydenpitotapoja. Myöhemmin asiakassuunnitelma tarkastetaan kahdesti vuodessa. Asiakassuunnitelma on lastensuojelun tärkeä, lainmukainen, työväline, jonka mukaan kaikkien asianosaisten tulee toimia. Asiakassuunnitelmaan tehdään muutoksia ilman yhteistä neuvottelua vain kiireellisissä tapauksissa.

Oletko kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta?

Olemme helposti lähestyttävä pieni poppoo ja käännämme viranomaisten kapulakielen selkokieliseksi. Jos sijaisperhetoiminta kiinnostaa sinua, lähetä meille viestiä niin kerromme mielellämme lisää. Viestin laittaminen ei sido mihinkään.